Rakas kaupunkilainen, vedä syvään henkeä. Tai ehkä sittenkin vähän varovaisemmin, jos kotisi on vilkkaan kadun varrella ja kevätaurinko on juuri kuivattanut asfaltin. Katupöly on pääosin renkaiden alla jauhautunutta asfalttia ja hiekoitussepeliä, ja sitä on ilmassa eniten keväisin. Tyypillisiä oireita ovat nuha, yskä ja silmien ärtyminen.
Kevät on luonnon suuri herääminen. Silmut aukeavat, linnut palaavat ja kaupunki riisuu talvitakkinsa. Samalla kaduilta nousee ilmaan kaikki se, mitä talvi on jättänyt jälkeensä, ja ilmanlaatu voi vilkkaimmilla kaduilla heiketä hetkessä.
Kaupungin tomu kertoo tarinaa talvesta, liikenteestä ja meidän kaikkien arkisista valinnoista. Kuljetaan siis pölypilven läpi rauhallisin mielin: mistä katupöly syntyy, mitä se tekee keholle, miten mikromuovi liittyy kuvioon ja miten jokainen voi keventää omaa ja naapurin hengitystä.
Mistä katupöly syntyy?
Talvi jättää kaupunkiin näkymättömän perinnön. Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoiden mukaan katupöly on Suomen vilkasliikenteisillä alueilla merkittävin hengitettävien hiukkasten lähde. Sen pääasialliset aiheuttajat ovat nastarenkaiden kuluttama asfaltti ja katujen hiekoitus. Kun kadut kuivuvat, tuuli ja liikenne nostavat talven aikana kertyneen pölyn ilmaan.
Samaan pilveen sekoittuu muutakin. HSY:n mukaan joukossa on myös rengas- ja jarrupölyä, ja vilkkailla katuosuuksilla hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudet voivat keväällä kohota yli kymmenkertaisiksi tavalliseen tasoon verrattuna. Aika tomuiset vibat.
Rengasvalinnalla on tässä yllättävän iso merkitys. HSY:n tiedotteen mukaan kitkat tuottavat huomattavasti vähemmän katupölyä kuin nastat, ja moni helsinkiläinen onkin jo vaihtanut nastat kitkarenkaisiin. Kitkojen osuus kaupungin talviliikenteestä on noin 40 prosenttia, ja Helsinki tavoittelee 70:tä prosenttia talvikauteen 2030–2031 mennessä.
Nastat eivät silti ole kenenkään vihollinen. Moni ajaa niillä perustellusti, jos arki kulkee jäisillä maanteillä, eikä pölypilvi hälvene pelkillä rengasvalinnoilla. Siksi kaupungit siivoavat katuja keväisin, ja pahimpina pölypäivinä katuja kastellaan laimealla suolaliuoksella, joka hillitsee pölyämistä.
Katupölyn oireet: mitä kaupungin tomu tekee keholle?
Katupöly ärsyttää ennen kaikkea hengitysteitä. Ilmatieteen laitoksen ja ympäristöministeriön kuvauksissa toistuvat samat katupölyn oireet:
- nuha
- yskä
- silmien ärtyminen ja kirvely.
Pöly myös likaa ympäristöä ja syö katujen viihtyisyyttä. Moni huomaa sen ensin ikkunalaudalta tai polkupyörän rungosta, vasta sitten omasta olostaan.
Erityisen herkkiä ovat HSY:n mukaan astmaatikot, pienet lapset ja ikääntyneet sekä hengitystie- ja sydänsairaat. Keväällä kuormaa lisää se, että katupölykausi osuu samaan aikaan siitepölykauden alun kanssa. Allergikon kevät voi siis tuntua tuplasti tomuiselta.
Pölykausi ei myöskään odota kalenteria. Keväällä 2025 pölyisiä päiviä oli Ilmatieteen laitoksen mukaan eri puolilla Suomea jo helmikuusta alkaen, ja vielä maaliskuun lopulla pahimman kauden arvioitiin olevan edessä.
Kehosi on viisas viestinviejä. Jos oireet ovat voimakkaita tai pitkittyvät, niistä kannattaa jutella lääkärin kanssa.
Mikromuovi ja rengaspöly: kaupungin näkymätön muovisade
Katupölyllä on pieni kosminen serkku. Aina kun kumi kohtaa asfaltin, renkaasta irtoaa hiukkasia, joiden matka jatkuu katujen varsille ja sieltä eteenpäin ympäristöön.
Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2020 julkaistun selvityksen mukaan tieliikenne on merkittävin yksittäinen mikromuovin lähde Suomessa. Pelkästään ajoneuvojen renkaiden kulumisesta syntyy noin 5 000–10 000 tonnia mikromuovipäästöjä vuodessa. Se on aika monta kiloa Äiti Maan harteille.
Muovi ei jää pelkästään maisemaan. Suomen ympäristökeskuksen mukaan muovia on löydetty jo koko ihmiskehosta, aina aivoista verenkiertoon ja sisäelimistä luuytimeen. Suurin osa poistuu luonnollisesti ruoansulatuksen kautta, mutta joidenkin tutkimusten mukaan mikromuovit voivat olla terveydelle haitallisia. Samassa yhteydessä autojen renkaat mainitaan suurimpien mikromuovin lähteiden joukossa teollisuuden ja tekonurmikenttien rinnalla.
Mittakaava hahmottuu yhden auton kautta. Ylen mukaan autonrenkaan painosta 10–20 prosenttia kuluu pois sen eliniän aikana, joten tavallisen perheauton rengassarja voi jättää tielle kuutisen kiloa hiukkasia. Samassa jutussa kerrotaan, että Suomen ympäristökeskus selvitti Helsingin Mechelininkadun rengaspölyä vuosina 2010–2015, ja laskelmien mukaan kadun liikenne tuottaa sitä 4–7 tonnia vuodessa.
Ajotapakin vaikuttaa. Ylen mukaan hiukkasia irtoaa renkaista erityisesti liikennevaloissa ja liikenneympyröissä eli kohdissa, joissa jarrutetaan ja kiihdytetään. Pehmeä ja ennakoiva ajo on siis lempeämpää myös planeetalle.
Mitä jokainen voi tehdä puhtaamman kaupunki-ilman puolesta?
Hyvä uutinen: pölypilveä voi ohentaa monella pienellä teolla. Kokosimme HSY:n neuvoista taulukon, josta näkee, mistä tomu tulee ja mihin kukin voi itse vaikuttaa.
| Pölyn lähde | Miten se syntyy | Mitä voit tehdä |
|---|---|---|
| Asfalttipöly | Nastarenkaat rouhivat tien pintaa | Valitse talvirenkaat ajotarpeidesi mukaan |
| Hiekoitussepeli | Liukkaudentorjunnan sepeli jauhautuu renkaiden alla | Käytä pihalla pestyä, karkeaa sepeliä ja poista se heti, kun kelit sallivat |
| Rengas- ja jarrupöly | Irtoaa ajon aikana renkaista ja jarruista | Jätä turhat automatkat väliin |
| Kadulle laskeutunut pöly | Lehtipuhaltimet nostavat sen takaisin ilmaan | Tartu haravaan tai harjaan |
| Talvirenkaiden kevätkuluma | Nastat kuluttavat myös lumetonta asfalttia | Vaihda kesärenkaat alle heti, kun kelit sallivat |
Valitse reitti ja ajoitus fiiliksellä
Ilmatieteen laitoksen mukaan pölyisiä katuja miellyttävämpiä kävelyreittejä löytyy usein aivan lähistöltä. Puistot ovat kaupungin vihreät keuhkot, ja luonnon hyvinvointivaikutuksista olemme kirjoittaneet aiemminkin.
Sade on pölykauden paras ystävä. Se huuhtoo pölyn takaisin maahan, ja ilma puhdistuu. Sadekuuron jälkeinen lenkki on siksi usein kevään raikkain hetki.
Seuraa ilmanlaatua kuin säätiedotetta
Ilmanlaatu vaihtelee kaduittain ja tunneittain, joten sitä kannattaa vilkaista samaan tapaan kuin sääennustetta. Ilmatieteen laitoksen Ilmanlaatu nyt -palvelussa näet mittausasemien reaaliaikaiset tiedot kartalla. Kun lukemat ovat koholla, lenkin voi siirtää myöhemmäksi tai viedä sivukaduille, sillä HSY:n mukaan pöly on pahimmillaan vilkkaasti liikennöidyillä katuosuuksilla.
Anna kodin hengittää
Kevätpöly kulkeutuu helposti kenkien ja vaatteiden mukana sisälle. Tuuleta mieluiten sadekuuron jälkeen, kun sade on huuhtonut pölyä ulkoilmasta, ja pyyhi eteisen lattia tavallista useammin. Lisää ideoita parempaan sisäilmaan löydät aiemmasta jutustamme.
Aja pehmeämmin ja valitse renkaat tarpeen mukaan
HSY:n tiedotteessa muistutetaan, että turvallisuuden kannalta ennakoiva ajotapa ja renkaiden kunto painavat enemmän kuin rengastyyppi. Jos pohdit, riittääkö kitka sinun ajotarpeisiisi, tuore kitkarenkaiden vertailu kertoo testimenestyjistä ja siitä, millaiseen ajoon kitkat sopivat. Keväällä kannattaa lisäksi vaihtaa kesärenkaat alle heti, kun kelit sen sallivat.
Usein kysyttyä katupölystä
Milloin katupölyä on eniten?
Yleensä keväällä, kun lumet ovat sulaneet ja kadut kuivuneet. Pölyisiä päiviä voi kuitenkin olla jo helmikuussa, kuten keväällä 2025.
Auttaako sade katupölyyn?
Auttaa. Sade huuhtoo pölyn takaisin maahan, ja ilma puhdistuu. Pölyisenä kautena sadepäivä on siis keuhkojen lepopäivä.
Syntyykö kitkarenkaista lainkaan pölyä?
Kaikista renkaista irtoaa kulumishiukkasia, joten myös kitkarenkaista. HSY:n mukaan kitkat tuottavat kuitenkin huomattavasti vähemmän katupölyä kuin nastat, ja ne aiheuttavat vähemmän melua ja tienpinnan kulumista.
Miksi katupölyyn puututaan nyt tiukemmin?
Ympäristöministeriön mukaan hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuden raja-arvo saa nykyisin ylittyä korkeintaan 35 päivänä vuodessa. Uudessa EU-direktiivissä raja on tiukempi, ja vuodesta 2030 alkaen se saa ylittyä enää 18 päivänä vuodessa.
Kevyempää hengitystä koko kaupungille
Kaupunki-ilma on yhteinen hengitys. Jokainen lakaistu sepelikasa, väliin jätetty lyhyt automatka ja keväällä ajoissa vaihdettu rengassarja ohentaa pilveä hieman. Kun tuhannet ihmiset tekevät saman, keväinen katu tuntuu jo aivan toiselta.
Seuraavan kerran, kun pölyinen päivä kiristää hartioita, kokeile ennen ulos lähtöä lyhyttä meditaatiohetkeä sisätiloissa. Sisällä voit vetää syvään henkeä ilman pölyä. Hengitetään yhdessä. Rauhaa, rakkautta ja raikasta ilmaa, nähdään puistossa sadekuuron jälkeen.