Sunnuntai-ilta ja ajatus maanantaista. Joskus se tuntuu kevyeltä, joskus kivireeltä. Ero ei aina johdu työmäärästä. Usein ratkaisee se, tietääkö, mitä itseltä odotetaan ja mihin oma työpanos johtaa.
Stressin lievittämiseen on monta keinoa, ja niistä olemme kirjoittaneet stressin hallintaa käsittelevässä jutussamme. Tällä kertaa katse on toisessa päässä: työn imussa eli siinä, mikä saa työn tuntumaan mielekkäältä. Käymme läpi, mistä työn imu koostuu, miksi epäselvyys syö jaksamista ja mitä voit itse kysyä esihenkilöltäsi.
Mitä työn imu on?
Työterveyslaitoksen mukaan työn imu on myönteinen tunne- ja motivaatiotila. Sitä kokeva lähtee aamulla yleensä mielellään töihin, pitää työtään mielekkäänä ja nauttii siitä. Työn imussa on kolme ulottuvuutta:
- Tarmokkuus: energisyyttä, halua panostaa työhön ja sinnikkyyttä myös vastoinkäymisten hetkellä.
- Omistautuminen: merkityksellisyyden kokemusta, innostusta, inspiraatiota ja ylpeyttä omasta työstä.
- Uppoutuminen: syvää keskittymistä, jonka aikana aika kuluu kuin huomaamatta.
Työn imu ei tarkoita, että työ olisi pelkästään kivaa. Harvinaista se ei myöskään ole: Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan ainakin kaksi kolmesta suomalaisesta työntekijästä kokee tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista vähintään kerran viikossa.
Hyödyt ulottuvat työpäivää pidemmälle. Työterveyslaitoksen mukaan työn imulla on myönteinen vaikutus fyysiseen terveyteen ja mielenterveyteen. Työn imua kokevat myös tartuttavat sitä työyhteisöönsä, ja heidän kokemuksensa mukaan työ parantaa elämän laatua.
Selkeät tavoitteet ovat työn voimavara
Työn imua ruokkivat työn voimavarat. Työn järjestämiseen liittyviksi voimavaroiksi Työterveyslaitos lukee vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, työroolien ja tavoitteiden selkeyden sekä työaikojen joustavuuden.
Työpaikoilla tavoitteita selkiytetään monin tavoin. Yksi esimerkki on OKR-malli, jossa tiimi muotoilee itse muutaman tavoitteen vuosineljännekseksi ja sopii kullekin 2–5 mitattavaa avaintulosta. Johto ei siis jaa tavoitteita valmiina, ja edistymistä seurataan yhdessä viikoittain. Menetelmä on johtamisen työkalu eikä hyvinvointiohjelma. Siinä on silti samoja aineksia kuin työn imun voimavaroissa: tavoitteet ovat näkyvillä, ja tiimi pääsee vaikuttamaan niihin.
Työterveyslaitoksen tutkimuksessa, johon osallistui 11 500 työntekijää 87 suomalaiselta työpaikalta, työn imun kolme tärkeintä voimavaraa olivat ammatista riippumatta työn kehittävyys, välitön palaute omasta työstä ja voimaannuttava tiimityö. Palaute tarkoittaa tässä sitä, että näkee omien kättensä jäljet ja tietää, miten työssään suoriutuu. Ilman selkeää tavoitetta jälkiä on vaikea nähdä.
Miksi epäselvät tavoitteet ja roolit kuormittavat?
Kun tavoitteet ovat hämäriä, työ venyy. Jokainen pyyntö tuntuu yhtä kiireelliseltä, eikä missään kohtaa voi todeta, että tämä riittää tältä päivältä. Moni huomaa epäselvyyden ensin illalla, kun ajatukset palaavat keskeneräisiin töihin. Toinen tuttu merkki on tunne, että tekee koko ajan jotain mutta ei tiedä, oliko se oikea asia.
Duodecimin Terveyskirjaston mukaan työuupumukseen liittyviä työoloja luonnehtivat liialliset vaatimukset, kuten ristiriitaiset tavoitteet tai jatkuva aikapaine, yhdistettyinä vähäisiin voimavaroihin. Erityisesti rooliristiriidat ja -epäselvyydet ovat yhteydessä työuupumuksen kehittymiseen.
Työterveyslaitoksen tutkijat Jari Hakanen ja Janne Kaltiainen nostavat saman asian esiin kuudessa keinossa, joilla työpaikat voivat ehkäistä työuupumusta. Ristiriitaiset odotukset lisäävät työuupumuksen riskiä, ja erityisen kuormittavaa on joutua tekemään työtä tavalla, jota ei itse pidä oikeana. Työnkuvaan on voinut vuosien mittaan kertyä uusia tehtäviä, eikä esihenkilökään aina tiedä, mitä tiimiläisille tulee muualta organisaatiosta. Kaltiaisen mukaan työpaikalla kannattaa vaikuttaa siihen, että ”jokainen tietää, mitä häneltä odotetaan”.
Hakasen mukaan voimavarat vahvistavat työn imua ja suojaavat työuupumukselta. Kun voimavaroja on paljon, kovatkaan vaatimukset eivät välttämättä kuormita liikaa. Selkeys ei siis ole pelkkä mukava lisä, vaan osa sitä, mikä pitää työssä jaksamisen kestävällä pohjalla.
Viisi kysymystä, jotka voit esittää esihenkilöllesi
Selkeyttä ei tarvitse odottaa ylhäältä. Sitä voi pyytää itse, ja kahdenkeskinen keskustelu tai kehityskeskustelu on siihen luonteva paikka. Kysymykset nojaavat Työterveyslaitoksen kuvaamiin työn voimavaroihin ja niihin kysymyksiin, joita tutkijat ehdottavat rooliristiriitojen ratkomiseen.
| # | Kysymys esihenkilölle | Mitä vastaus selventää |
|---|---|---|
| 1 | Mitkä ovat tiimimme tärkeimmät tavoitteet tällä jaksolla, ja miten minun työni liittyy niihin? | Tavoitteet ja oman työn merkityksen |
| 2 | Mistä tiedän, että olen onnistunut? | Palautteen ja onnistumisen mittarin |
| 3 | Mitkä tehtävät kuuluvat ydintyöhöni ja mitkä voivat odottaa, kun aika ei riitä kaikkeen? | Priorisoinnin |
| 4 | Kuka päättää järjestyksen, kun pyyntöjä tulee monesta suunnasta? | Roolin rajat ja vastuun |
| 5 | Missä asioissa saan itse päättää, miten tavoitteeseen päästään? | Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön |
Näin otat asian puheeksi
Kysymykset toimivat parhaiten, kun ne esittää yhteisen onnistumisen näkökulmasta. ”Haluan tehdä oikeita asioita, joten auttaisitko minua priorisoimaan?” kuulostaa erilaiselta kuin ”minulla on liikaa töitä”, vaikka huoli on sama. Hyvä hetki on esimerkiksi uuden projektin alku tai tilanne, jossa työnkuvaan on tullut uusia tehtäviä. Kirjaa vastaukset ylös ja palaa niihin muutaman viikon päästä.
Jos esihenkilökään ei tiedä vastausta, sekin kertoo jotain. Silloin asia kuuluu koko tiimin pöydälle.
Vie vastaukset kalenteriin
Vastauksista on eniten hyötyä, kun ne näkyvät viikon rytmissä. Kun ydintyö on tunnistettu, sille voi varata kalenterista ajan ennen kaikkea muuta. Pidä myös kirjaa siitä, mitä sait aikaan. Lyhyt muistiinpano viikon lopussa auttaa huomaamaan omien kättensä jäljet silloinkin, kun palautetta ei tule. Lisää vinkkejä löydät jutustamme ajanhallinnasta ja tasapainoisesta elämästä.
Kun selkeyttä ei heti löydy, pidä huolta jaksamisesta
Kaikkia epäselvyyksiä ei ratkaista yhdessä palaverissa, joten palautumisesta kannattaa huolehtia samaan aikaan. Terveyskirjaston mukaan riittävä uni, muu palautuminen ja säännöllinen liikunta voivat suojata työuupumukselta ja auttaa toipumaan siitä.
Työtään voi myös muokata itse. Työterveyslaitos kutsuu tätä työn tuunaamiseksi, eli työtä muokataan omatoimisesti itselle sopivammaksi. Käytännössä se voi olla vaikkapa palautteen pyytämistä useammin tai sellaisen tehtävän ottamista, jossa pääsee oppimaan uutta.
Jaksamiseen vaikuttaa myös työpäivän fyysinen puoli, kuten tauot ja työasennot. Niistä on lisää vinkkejä työergonomiaa käsittelevässä jutussamme.
Jos väsymys ei hellitä vapaa-ajan levollakaan, ota asia puheeksi työterveyshuollossa. Terveyskirjaston mukaan työuupumus ei ole sairaus, mutta siihen liittyy sairastumisen riski. Sen keskeiset oireet ovat uupumusasteinen väsymys, kyynistyneisyys ja ammatillisen itsetunnon heikentyminen.
Usein kysyttyä työn imusta
Voiko työn imua kokea missä tahansa työssä?
Voi. Työterveyslaitoksen mukaan työn imua voi kokea kaikilla aloilla ja kaikissa ammateissa.
Onko työn imu sama asia kuin työn merkityksellisyys?
Ei aivan. Työn merkityksellisyyden kokemus kuuluu työn imun omistautumisen ulottuvuuteen. Lisäksi työn imuun kuuluvat tarmokkuus ja uppoutuminen.
Kuinka yleistä työuupumus on?
Terveyskirjaston mukaan Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuskoosteessa (2019–2025) suurentunut työuupumuksen riski tunnistettiin 16 %:lla ja todennäköinen työuupumus 9 %:lla vastanneista. Molemmat olivat yleisempiä alle 36-vuotiailla.
Suojaako innostus työuupumukselta?
Ei yksinään. Terveyskirjaston mukaan työuupumuksen taustalta löytyy yleensä alun perin motivoitunut työntekijä ja työhyvinvoinnin kannalta epäedulliset työolot. Innostus tarvitsee rinnalleen toimivat olosuhteet, kuten selkeät tavoitteet ja mahdollisuuden palautua. Työssä jaksaminen rakentuu siis sekä työn että työntekijän puolelta.
Onko työnantajan huolehdittava henkisestä kuormituksesta?
On. Työterveyslaitoksen Työpiste-lehden mukaan työturvallisuuslakia tarkennettiin vuonna 2023 niin, että työnantajan on tunnistettava, arvioitava ja hallittava psykososiaalisia kuormitustekijöitä samaan tapaan kuin fyysisiä vaaroja. Esimerkiksi epäselvä työnjako kuormittaa.
Selkeys alkaa yhdestä kysymyksestä
Työn imua ei voi käskeä esiin, mutta sille voi raivata tilaa. Valitse taulukosta yksi kysymys ja vie se seuraavaan kahdenkeskiseen keskusteluun. Yksi selkeä vastaus ei ratkaise kaikkea, mutta se voi tehdä maanantaista hieman kevyemmän.
Ja kun seuraavan kerran huomaat, että iltapäivä hujahti ohi kuin siivillä, tiedät, mistä on kyse. Pidä siitä kiinni.