Avautuu uuteen välilehteen
Ota yhteyttä

Remonttipöly ja hengitysilma: miten purkutyö tehdään siististi

09/10/2026

Purkutyö nostaa ilmaan kvartsi-, puu- ja eristepölyä. Näin sovit osastoinnista, alipaineesta ja siivouksesta, jotta pöly pysyy poissa asuintiloista.

VoimaaElamaan

Toimittaja

Purkuvaiheessa oleva huone, jonka katto on avattu palkkeihin asti ja seinistä on irrotettu pintamateriaalit

Urakoitsija tulee maanantaina, ja ensimmäisenä lähtevät kylpyhuoneen vanhat laatat. Lastenhuone on seinän takana, ja nuorimmalla on astma. Oviaukkoon on teipattu muovi, mutta riittääkö se?

Purkuviikko ratkaisee paljon siitä, mitä perhe hengittää remontin aikana. Työterveyslaitoksen, VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston PUTUSA-ohjeen mukaan purkutyövaiheessa syntyy tavallisesti niin paljon pölyä, että työntekijät tarvitsevat hengityksensuojaimet. Pölyn leviäminen asuintiloihin on silti pitkälti sovittavissa. Kun tiedät, mitä pyytää ennen ensimmäistä purkupäivää, voit päättää myös sen, missä perhe nukkuu pölyisimmät yöt.

Mistä remonttipöly koostuu

Remonttipöly ei ole yhtä ainetta. Se, mitä seinästä tai lattiasta irtoaa, riippuu rakenteesta:

  • Betoni-, tiili- ja laastipöly syntyy piikatessa, porattaessa ja hiottaessa. Se sisältää kvartsia, joka on Työterveyslaitoksen mukaan hengitettynä syöpävaarallista. Hienoin kvartsipöly on niin pientä, ettei silmä erota sitä, ja se voi leijua ilmassa yli kahdeksan tuntia.
  • Puupöly ärsyttää silmiä, ihoa ja hengitysteitä. Se voi aiheuttaa yskää, pitkittynyttä nuhaa ja toisinaan astmaoireita. Vanhoissa parketeissa on käytetty tammea ja pyökkiä, ja tällaisten kovapuiden pölyyn liittyy pitkäaikaisessa altistumisessa syöpäriski.
  • Kipsi- ja tasoitepöly nousee ilmaan hiottaessa. Vanhoissa tasoitteissa ja laasteissa voi olla asbestia.
  • Eristepöly: mineraalivillan kuidut ärsyttävät ihoa, silmiä ja hengitysteitä. Vanhojen talojen ylä- ja välipohjissa voi olla myös purua tai kutterinlastua.
  • Homepöly: kun kosteusvaurioitunutta rakennetta puretaan, homepölyn määrä sisäilmassa kasvaa merkittävästi.
Työkäsineisiin pukeutunut työntekijä pitelee pölyistä piikkauskonetta

Vakavimmat riskit tunnetaan rakennustyöntekijöiltä, jotka hengittävät pölyä vuosia. Kotiremontissa altistuminen kestää viikkoja. Herkälle hengittäjälle lyhytkin jakso tuntuu silti: Allergia-, iho- ja astmaliiton mukaan sisäilman pöly voi laukaista hengitystieoireita ja lisätä astmalääkityksen tarvetta.

Vanha eriste pöllyää helposti

Vanhan ylä- tai välipohjaeristeen poisto on purkutyö, jossa pöly pääsee helposti liikkeelle. Kevyt puru, lastu tai villa nousee ilmaan, kun sitä lapioidaan säkkeihin, ja jokainen säkki levittää pölyä, kun se kannetaan asuintilojen läpi ulos. Isoissa eristemäärissä vaihtoehto on eristeiden suurtehoimurointi, jossa vanha eriste imetään letkulla suoraan imuauton säiliöön. Eristettä ei silloin lapioida eikä kanneta sisätilojen läpi, eli juuri ne vaiheet, joissa pöly irtoaa, jäävät pois.

Selvitä kuitenkin ensin, mitä eristeessä on. Hengitysliiton mukaan kutterinlastu voi sisältää kloorifenoleita, ja vanhoissa taloissa tilkkeenä käytetyissä tervatuissa materiaaleissa voi olla PAH-yhdisteitä, joita vapautuu ilmaan purettaessa.

Ensin kartoitus: asbesti ja muut haitta-aineet

Asbestia käytettiin suomalaisissa rakennusmateriaaleissa vuosina 1922-1992, runsaimmin 1960- ja 1970-luvuilla. Sitä on muun muassa putkieristeissä, tasoitteissa, kiinnityslaasteissa, liimoissa, muovimatoissa ja vinyylilaatoissa. Kuituja ei näe eikä haista, joten silmämääräinen arvio ei riitä.

Työsuojeluhallinnon mukaan käytännössä kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa on varmistettava, sisältävätkö purettavat rakenteet asbestia. Omakotitalossa vastuu on remontin teettäjällä eli rakennuttajalla. Hengitysliitto mainitsee esimerkkeinä nimenomaan kylpyhuone- ja keittiöremontit.

  • Kartoituksen tekee pätevä asiantuntija, esimerkiksi rakennusterveysasiantuntija tai asbesti- ja haitta-aineasiantuntija (AHA). Sertifioituja tekijöitä löytää Sertifikaattihaku.fi-palvelusta.
  • Pyydä samalla haitta-ainekartoitus, jos talossa on vanhoja maaleja, saumamassoja, bitumia tai tervapaperia. Tyypillisiä haitta-aineita ovat PAH- ja PCB-yhdisteet sekä lyijy.
  • Jos asbestia löytyy tai varmuutta ei saada, purku tehdään asbestipurkutyönä osastoituna. Sen saa tehdä vain luvan saanut tekijä.

Asbesti ei silti ole syy paniikkiin. Ehjä, pölyämätön asbestimateriaali ei Hengitysliiton mukaan ole vaaraksi, eikä lyhytaikainen, kertaluontoinen altistuminen yleensä aiheuta terveyshaittaa. Riski syntyy, kun asbestia sisältävä rakenne rikotaan tietämättä. Remontissa voi altistua asbestille huomaamattaan, jos kartoitusta ei ole tehty tai purkutyön suojauksissa on puutteita. Asbestityön säädöksiä on uudistettu, ja osa muutoksista tulee voimaan joulukuussa 2026, joten ajantasaiset vaatimukset kannattaa tarkistaa tyosuojelu.fi:stä.

Viisi asiaa, jotka sovitaan ennen ensimmäistä purkupäivää

PUTUSA-ohjeen ajatus on yksinkertainen: pölyn syntyä vähennetään, syntynyt pöly pidetään työalueella ja loput siivotaan pois. Kotiremontissa se tarkoittaa viittä asiaa.

1. Osastointi. Työalue erotetaan muovikalvolla, joka teipataan seiniin, kattoon ja lattiaan, ja putkien ja johtojen läpiviennit tiivistetään. Irtaimisto siirretään pois ja kiinteät kalusteet suojataan. Osastointi toimii vain ehjänä. PUTUSA-ohjeessa kuvataan asuntoremontti, jossa kaapeliasentaja leikkasi suojaseinään aukon päästäkseen olohuoneeseen, eikä aukkoa paikattu. Olohuoneen lattialle ja asukkaan tavaroille kertyi paksu kerros kivi- ja laastipölyä. Sovi, ettei suojaseinää avata ilman lupaa ja että muut työt ajoitetaan pölyävien vaiheiden jälkeen.

Ruokapöytä ja tuolit peitettynä läpinäkyvällä muovikalvolla valoisassa huoneessa

2. Alipaine. Pelkkä muovi ei yleensä riitä. Osastoitu tila alipaineistetaan laitteella, joka imee ilmaa työalueelta, suodattaa sen ja puhaltaa ulos. Silloin ilma virtaa kodin puolelta työalueelle eikä toisin päin. Ohjeen tavoite on 5-15 pascalin alipaine, ja laitteen paine-eromittarista näkee, toimiiko se.

3. Kohdepoisto. Porakoneessa, hiomakoneessa ja sahassa on oma imu kiinni, jolloin pöly kerätään heti syntypaikalta. Työterveyslaitoksen kvartsiohjeessa porakoneita ilman kohdepoistoa ei käytetä työmaalla lainkaan.

4. Ilmanvaihto. Koneellinen ilmanvaihto suljetaan työalueelta, ja venttiilit peitetään muovilla ja teipillä. Muuten pöly päätyy kanaviin ja sieltä muihin huoneisiin.

5. Suojaimet. Tavanomaisessa purkutyössä käytetään P2-luokan suojainta, asbesti- ja homepurussa P3-luokkaa. Betonia rikottaessa Työterveyslaitos ohjeistaa käyttämään vähintään FFP3-luokan suojainta. Sama koskee sinua, jos käyt työalueella kesken päivän. Parta heikentää suojaimen tiiviyttä.

Kaikki purkutyö ei pölyä yhtä paljon. Työterveyslaitoksen mittauksissa keittiökalusteiden, muovimattojen ja laminaatin irrotus oli vähän altistavaa työtä, kun taas keraamisten laattojen piikkaus ja pohjan hionta altisti selvästi enemmän. Pyydä urakoitsijalta aikataulu työvaiheittain, niin tiedät, mitkä päivät ovat pölyisiä.

Myös menetelmällä on väliä. PUTUSA-ohjeen esimerkeissä katkaisu leikkurilla pölyää vähemmän kuin sahaus ja hydraulinen murtaminen vähemmän kuin piikkaus. Kysy, voiko pölyävimmät työt tehdä näin.

Kirjaa sovitut asiat urakkasopimukseen. Ohjeen mukaan erimielisyyksiä syntyy helposti, jos puhtaustasosta ei sovita yksiselitteisesti ja mitattavasti. Tilaajana voit asettaa vaatimuksia esimerkiksi siivoukselle ja pinnoille jäävälle pölylle. Rakennusalan sisäilmastoluokituksen puhtausluokka P1 on valmis malli, johon sopimuksessa voi viitata.

Siivous: imuri, nihkeä liina ja kaksi päivää

Harjaaminen nostaa hienon pölyn takaisin ilmaan, ja siksi pölyntorjuntaohjeissa harjasiivousta vältetään. Työterveyslaitoksen ja Hengitysliiton ohjeista koottuna siivous etenee näin:

  • Käytä imuria, jossa on vähintään H13-luokan HEPA-suodatin. Hengitysliitto ohjeistaa sitä kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeiseen siivoukseen.
  • Imuroi yhtenä päivänä ja pyyhi pinnat nihkeällä liinalla vasta seuraavana. Ilmaan noussut pöly ehtii välissä laskeutua.
  • Etene ylhäältä alas ja puhtaammasta huoneesta likaisempaan.
  • Purkuvaiheessa työalue siivotaan päivittäin.
  • Imuroi tai vaihda työvaatteet ennen kuin tulet työalueelta asuintiloihin.
  • Kun työt ovat valmiit, vaihda ilmanvaihdon suodattimet ja puhdista venttiilit.
Henkilö imuroi puulattiaa varsi-imurilla olohuoneessa

Jos remontissa korjattiin kosteus- tai homevaurio, Työterveyslaitoksen ohje suosittaa tehostettua siivousta vielä 1-2 kuukauden ajan.

Milloin perheen kannattaa lähteä hetkeksi muualle

Yhtä viranomaissääntöä siitä, milloin asukkaan pitää muuttaa kotiremontin ajaksi pois, ei ole. Päätös kannattaa tehdä työvaiheiden mukaan, ei koko remontin.

Lähde muualle ainakin näissä tilanteissa:

  • Betonia tai laattoja piikataan tai hiotaan. Koska kvartsipöly leijuu ilmassa pitkään, ilma ei ole puhdas heti työpäivän päätyttyä. Pölyisimmät päivät ja yöt kannattaa viettää muualla.
  • Puretaan asbestia tai homevaurioita. Työ tehdään osastoituna, ja osastoon kuljetaan sulkutilan kautta. Jos osasto vie kylpyhuoneen, keittiön tai ainoan kulkureitin, arki kotona muuttuu hankalaksi.
  • Perheessä on astmaa tai muu hengityssairaus. Kysy hoitavalta lääkäriltä tai astmahoitajalta ennen pölyävää vaihetta, miten oireisiin varaudutaan.

Jos jäätte kotiin, nukkukaa työalueesta kauimmaisessa huoneessa, pitäkää sen ovi kiinni ja lapset poissa työmaalta. Tarkista suojaseinä joka ilta ja kerro repeämistä urakoitsijalle heti.

Kun et ole varma, mitä tehdä, kysy neuvoa. Hengitysliiton maksuton Kodin sisäilma- ja korjausneuvonta vastaa myös remontointia koskeviin kysymyksiin numerossa 020 757 5181 (ma-to klo 9-15).

Lähteet