Kello on vähän yli yhdeksän, ja lähikaupan viimeinen asiakas on juuri lähtenyt. Yksintyöskentely tarkoittaa työtä ilman välitöntä kontaktia muihin työntekijöihin, eikä se ole sinänsä vaarallista. Jos yksin tehtävään työhön kuitenkin liittyy ilmeinen vaara, työnantajan on lain mukaan pidettävä se mahdollisimman pienenä, järjestettävä yhteydenpito ja varmistettava, että apua voi hälyttää.
Samaan aikaan toimistotalon käytävillä kulkee siivooja, ja kotihoitaja soittaa illan viimeistä ovikelloa. Yksin tehty vuoro vaikuttaa siihen, mitä mieli tekee työn aikana ja usein vielä kotona. Käydään läpi, mitä yksintyö tarkoittaa, mitä työnantajan pitää järjestää ja miten iltavuorosta pääsee rauhassa uneen.
Mitä yksintyöskentely tarkoittaa?
Työsuojeluhallinnon määritelmän mukaan yksintyöskentelyssä työntekijä on fyysisesti tai sosiaalisesti eristettynä ilman välitöntä kontaktia muihin työntekijöihin. Fyysisesti yksin on vaikkapa kiinteistöhuoltaja, joka kiertää illalla tyhjiä kohteita. Sosiaalisesti yksin voi olla keskellä ihmisiäkin.
Monelle yllättävin kohta on tämä: työpaikalla olevat muut ihmiset, kuten kaupan asiakkaat tai sairaalan potilaat, eivät korvaa muita työntekijöitä. Kassalla yksin oleva myyjä tekee siis yksintyötä, vaikka myymälässä kävisi koko illan väkeä. Yksin tehdään usein myös iltasiivousta, vartiointia, kiinteistöhuoltoa ja asiakkaan kotona tehtävää työtä.
Kun kollegaa ei ole vieressä, myös työyhteisön tuki jää ohueksi. Sosiaalisen tuen merkitystä kuormituksen keskellä pohdimme stressinhallinnan keinoja esittelevässä jutussa.
Työnantajan velvollisuudet yksintyöskentelyssä
Työturvallisuuslain 29 § koskee juuri yksin työskentelyä. Jos työhön liittyy yksin tehtynä ilmeinen haitta tai vaara, työnantajan on huolehdittava, että se vältetään tai se on mahdollisimman vähäinen. Lisäksi on järjestettävä tarpeellinen yhteydenpito ja varmistettava, että apua voi hälyttää.
Työsuojelu.fi:n mukaan yksintyö arvioidaan osana työpaikan vaarojen arviointia, ja siinä huomioidaan erityisesti tapaturmat, väkivalta ja psykososiaalinen kuormitus. Keinoja ovat esimerkiksi yksintyön keston lyhentäminen, muutokset työympäristöön, järjestelyihin ja välineisiin sekä perehdytys. Jos työnantaja ei saa yhteyttä työntekijään ja on syytä epäillä tapaturmaa, työnantajan on hälytettävä apua.
Kun työhön liittyy ilmeinen väkivallan uhka, työturvallisuuslain 27 § edellyttää lisäksi asianmukaisia turvallisuusjärjestelyjä tai -laitteita ja mahdollisuutta hälyttää apua. Uhkaavia tilanteita varten työnantajan on laadittava menettelytapaohjeet.
Kamera, hälytin vai sovittu soittoaika?
Arjessa velvollisuudet näkyvät tavallisina asioina: sovittu soittoaika tai viesti vuoron päättyessä, puhelin tai hälytyspainike, kulku- ja kassajärjestelyt sekä kameravalvonta.
Kamerasta säädetään erikseen laissa yksityisyyden suojasta työelämässä. Valvonta on sallittua muun muassa turvallisuuden varmistamiseksi ja omaisuuden suojaamiseksi, mutta sitä ei saa käyttää tietyn työntekijän tarkkailuun, eikä käymälöissä, pukeutumistiloissa tai muissa henkilöstötiloissa saa olla kameroita. Tiettyyn työpisteeseen kameran saa kohdistaa, jos se on välttämätöntä esimerkiksi ilmeisen väkivallan uhan ehkäisemiseksi, ja työntekijöille on kerrottava valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja menetelmät. Mitä käyttöönotossa pitäisi tapahtua, näkee vaikkapa turkulaisen Security.fi:n sivulta. Siellä vaiheet on koottu yhdeksi listaksi kirjallisesta käyttötarkoituksesta kamerakulmien rajaukseen ja henkilöstön informointiin.
Työntekijälle sama kamera voi tuoda turvaa tai tuntua tarkkailulta. Eron ratkaisee usein se, tietääkö hän, mihin kameraa käytetään. Jos et tiedä, kysy. Kysymys on reilu, ja vastaus kuuluu sinulle.
Sama pätee muihin keinoihin. Hälytyspainike rauhoittaa vasta, kun tiedät, mihin hälytys menee ja kuka siihen vastaa. Sovittu soittoaika tuo turvaa, kun molemmat tietävät, mitä tehdään, jos puhelua ei kuulu.
Turvallisuuden tunne kulkee mukana kotiin
Työsuojelu.fi muistuttaa, että lyhytaikainenkin yksintyöskentely voi aiheuttaa haitallista kuormitusta, etenkin jos samaan tilanteeseen liittyy muitakin kuormitustekijöitä. Joissakin tehtävissä yksin oleminen voi myös lisätä väkivallan uhkaa.
Moni yksin iltavuoroa tehnyt tunnistaa olon. Korvat ovat höröllä, ulko-oven kilahdus säpsähdyttää, ja kassan sulkeminen tuntuu kestävän tavallista pidempään. Vuoro voi mennä täysin rauhallisesti, ja silti valppaus jää päälle vielä kotimatkalle.
Turvallisuuden tunne rakentuu pienistä varmuuksista. Kun tiedät, kenelle soitat, ja luotat siihen, että joku huomaa, jos sovittua viestiä ei kuulu, mielellä on jotain, mihin nojata. Selkeät käytännöt eivät siis ole pelkkää paperityötä. Ne vaikuttavat siihen, millaisella mielellä vuoro päättyy ja kotiovi aukeaa.
Jos jokin tilanne jäi vaivaamaan, siitä kannattaa kertoa esihenkilölle tai työkaverille jo seuraavana päivänä. Mikään huoli ei ole liian pieni kerrottavaksi. Kun asia on sanottu ääneen ja kirjattu, sitä ei tarvitse kantaa yksin, ja samalla työpaikka saa tietoa, jota vaarojen arviointi tarvitsee.
Iltavuoron jälkeen uni ei tule heti
Työterveyslaitoksen mukaan vuorotyöhön liittyvät muutokset unessa ja uni-valverytmissä voivat vaikuttaa haitallisesti terveyteen ja sosiaaliseen elämään. Epäsäännöllisiä työaikoja tekevillä on todettu enemmän stressiä, hermostuneisuutta ja kroonista väsymystä kuin päivätyöntekijöillä. Arviolta viidennes vuorotyötä tekevistä kärsii vuorotyöunihäiriöstä.
Väsymys voimistuu TTL:n mukaan erityisesti aamu- ja yövuoroissa, ja eniten oireita on niillä, joiden vuoroihin kuuluu yötyötä. Iltavuoron haaste on toisenlainen: ilta- ja viikonloppuvuorot tekevät arjesta eritahtista perheen ja muun sosiaalisen elämän kanssa. TTL:n mukaan myös mahdollisuus vaikuttaa työaikoihinsa tukee hyvinvointia. Jos vuorolistaan voi esittää toiveita, kannattaa kertoa, millaiset vuorot ja vapaat antavat sinulle parhaiten aikaa palautua.
Iltavuoron jälkeen moni huomaa, että keho on jo kotona mutta ajatukset vielä töissä. Mieli kertaa illan asiakkaita ja tarkistaa vielä kerran, menikö takaovi varmasti lukkoon. Rauhoittumista voi helpottaa muutamalla tavalla:
- Tee siirtymästä rutiini. Vaihda työvaatteet heti kotiin tultuasi tai kävele kotimatkan viimeinen pätkä.
- Kirjoita illan tapahtumat paperille, jos jokin jäi vaivaamaan. Paperilla asia odottaa aamuun.
- Sammuta ruudut hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa.
- Sovi kotiväen kanssa, miten myöhäinen kotiintulo sujuu. Moni kaipaa ensin hiljaisen hetken ja vasta sitten kuulumiset.
Jos ajatukset jatkavat vuoroa vielä sängyssä, kokeile mindfulnessia nukahtamisen apuna. Hengitykseen keskittyminen antaa mielelle muuta tekemistä kuin illan kertaamisen.
Usein kysyttyä yksintyöskentelystä
Onko yksintyöskentely kiellettyä?
Ei sinänsä. Työsuojelu.fi:n mukaan vaarojen arviointi voi kuitenkin osoittaa, ettei yksintyötä voi sallia tietyissä tehtävissä, kuten savusukelluksessa, tai työpaikalla, johon on lyhyen ajan sisällä kohdistunut useita uhkauksia tai ryöstöjä. Alle 18-vuotias ei saa työskennellä yksin, jos työhön liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara.
Lasketaanko kauppa asiakkaineen yksintyöksi?
Lasketaan, jos muita työntekijöitä ei ole paikalla. Asiakkaat eivät Työsuojelu.fi:n mukaan korvaa työkavereita, vaikka myymälässä olisi koko ajan ihmisiä. Samoin yksintyötä tekee asiakkaiden luona kiertävä kotihoitaja.
Saako työnantaja valvoa yksin työskentelevää kameralla?
Kameravalvontaa ei saa käyttää tietyn työntekijän tarkkailuun. Tiettyyn työpisteeseen kameran saa kohdistaa vain, jos se on välttämätöntä esimerkiksi ilmeisen väkivallan uhan ehkäisemiseksi, ja valvonnan tarkoituksesta on kerrottava työntekijöille.
Mitä teen, jos en tiedä, miten hälytän apua?
Kysy esihenkilöltä ennen seuraavaa vuoroa. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on varmistettava, että yksin työskentelevä voi hälyttää apua, joten kysymys on täysin aiheellinen. Jos asia ei etene, ota se puheeksi työsuojeluvaltuutetun kanssa.
Ennen vuoroa, vuoron aikana ja sen jälkeen: tarkistuslista
Alla oleva lista kokoaa jutun käytännön asiat yhteen. Sen voi käydä läpi itsekseen tai ottaa mukaan, kun yksintyöstä puhutaan esihenkilön kanssa.
| Vaihe | Tarkista | Kuka vastaa |
|---|---|---|
| Ennen vuoroa | Tiedätkö, kenelle soitat ja miten hälytät apua? Toimiiko laite tai puhelin? | Työnantaja järjestää, työntekijä varmistaa |
| Ennen vuoroa | Onko uhkaavia tilanteita varten laadittu toimintaohjeet, ja oletko käynyt ne läpi? | Työnantaja laatii, työntekijä perehtyy |
| Vuoron aikana | Sovitut yhteydenotot ja ilmoitus, kun vuoro päättyy | Molemmat |
| Vuoron aikana | Kerro myös läheiselle, milloin vuorosi suunnilleen päättyy. | Työntekijä |
| Vuoron aikana | Jos tilanne tuntuu uhkaavalta, hälytä apua matalalla kynnyksellä. | Työntekijä |
| Vuoron jälkeen | Kirjaa poikkeava tilanne ja kerro siitä esihenkilölle. | Työntekijä kirjaa, työnantaja käsittelee osana vaarojen arviointia |
| Vuoron jälkeen | Siirtymärutiini kotiin ja uneen | Työntekijä |
Lista on esimerkki. Työpaikalla annetut ohjeet menevät aina sen edelle.
Turvallisuudesta kannattaa puhua myös silloin, kun mitään ei ole sattunut. Hiljaiset huolet, kuten pimeä takapiha tai varaston perä, jossa puhelin ei löydä kenttää, voivat kertoa vaarojen arvioinnille yhtä paljon kuin yksittäinen tapahtuma. Ne on myös helpompi korjata, ennen kuin mitään ehtii sattua. Huolen voi viedä esihenkilölle, työsuojeluvaltuutetulle tai työpaikan seuraavaan palaveriin, kunhan se ei jää sanomatta.
Jos pelko jää pyörimään mieleen vuorojen välillä, siihen kannattaa suhtautua yhtä vakavasti kuin muuhunkin kuormitukseen. Vinkkejä negatiivisten ajatusmallien tunnistamiseen löydät aiemmasta jutustamme. Turvallinen vuoro ja rauhallinen ilta kuuluvat yhteen, ja kumpaankin saa pyytää apua.