Maanantaiaamuna sen tuntee nopeasti: toisella on into päällä, toinen laskee tunteja jo ennen ensimmäistä palaveria. Ero ei yleensä johdu siitä, kuka on sitkein. Työhyvinvointi syntyy monesta pienestä asiasta, kuten siitä, onko työ mielekästä, toimiiko porukka yhdessä ja jaksaako keho istua päivän läpi.
Kun moni tekee osan viikosta kotona ja osan toimistolla, työhyvinvoinnista on tullut entistä kokonaisvaltaisempi asia. Tässä artikkelissa käymme läpi, mistä työhyvinvointi koostuu, miten työympäristö vaikuttaa jaksamiseen ja mitä voit tehdä jo huomenna.
Lyhyesti:
- Työhyvinvointi koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista sekä mielekkäästä työstä.
- Työympäristö vaikuttaa jaksamiseen enemmän kuin usein ajatellaan: valo, ääni, ilma ja kalusteet joko tukevat tai kuormittavat.
- Hybridityössä toimistolta odotetaan muuta kuin ennen. Sinne tullaan tekemään yhdessä, joten tilan pitää palvella sekä keskittymistä että kohtaamisia.
- Työnantaja vastaa työturvallisuudesta, mutta omilla tavoillasi, kuten tauoilla, unella ja palautumisella, on suuri merkitys.
Mitä työhyvinvointi tarkoittaa?
Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan sitä, miten ihminen voi työssään ja työn ansiosta. Siihen kuuluvat terveys ja turvallisuus, mutta myös kokemus siitä, että työ on mielekästä, sen saa tehtyä ja työyhteisössä on hyvä olla.
Työhyvinvointi ei ole sama asia kuin työtyytyväisyys. Työhönsä tyytyväinen ihminen voi silti olla väsynyt, jos kuormitus on pitkään liian suuri eikä palautumiselle jää aikaa. Siksi työhyvinvointia kannattaa katsoa kokonaisuutena, ei yhden mittarin kautta.
Mistä työhyvinvointi koostuu? Neljä osa-aluetta
Työhyvinvoinnin osa-alueet jaetaan usein neljään. Ne vaikuttavat toisiinsa: huono työasento voi heikentää unta, ja huono uni näkyy seuraavana päivänä keskittymisessä ja kärsivällisyydessä.
| Osa-alue | Mitä se tarkoittaa käytännössä |
|---|---|
| Fyysinen | Terveys, työergonomia, liikkuminen, uni sekä työympäristön valo, ääni ja ilma |
| Psyykkinen | Kuormituksen hallinta, palautuminen, keskittymisrauha ja kokemus työn hallinnasta |
| Sosiaalinen | Työyhteisön ilmapiiri, luottamus, tuki ja psykologinen turvallisuus |
| Työn sisältö ja osaaminen | Selkeät tavoitteet, merkityksellisyys, vaikutusmahdollisuudet ja oppiminen |
Fyysinen työhyvinvointi
Fyysinen työhyvinvointi on näistä konkreettisin. Pitkät istumisjaksot, huonosti säädetty työpiste ja tunkkainen ilma kuormittavat kehoa vähitellen. Hyvä uutinen on, että moni asia korjaantuu pienillä muutoksilla: säädä tuoli ja pöytä, nouse usein ja kävele välillä. Käytännön ohjeet löydät artikkeleistamme työergonomiasta ja istumisen tauottamisesta.
Psyykkinen työhyvinvointi
Psyykkinen työhyvinvointi tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että kuormitus ja palautuminen ovat tasapainossa. Kiire ei yksin uuvuta, mutta jatkuva kiire ilman taukoja ja lepoa tekee sen helposti. Jos stressi näkyy jo unessa tai keskittymisessä, lue lisää stressin vaikutuksesta kehoon.
Sosiaalinen työhyvinvointi
Sosiaalisessa työhyvinvoinnissa keskeistä on luottamus. Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan ilmapiiriä, jossa uskaltaa kysyä, kertoa virheistä ja ehdottaa uutta ilman pelkoa nolatuksi tulemisesta. Käsitettä on tutkinut erityisesti Harvardin professori Amy Edmondson. Turvallisessa porukassa ongelmat nousevat esiin ajoissa, ja se keventää jokaisen kuormaa.
Työn sisältö ja osaaminen
Mielekäs työ suojaa jaksamista. Kun tavoitteet ovat selkeät ja oman työn jäljen näkee, työ voi jopa antaa energiaa. Tätä tilaa kutsutaan työn imuksi, ja siitä olemme kirjoittaneet oman artikkelin: miksi selkeät tavoitteet suojaavat jaksamista.
Työympäristö ja työhyvinvointi: tila vaikuttaa enemmän kuin luulet
Työympäristön vaikutus jaksamiseen jää helposti huomaamatta, koska siihen tottuu. Kun sama melu, valo ja tuoli toistuvat päivästä toiseen, kuormitus kertyy pikkuhiljaa. Usein sen huomaa vasta iltapäivän väsymyksenä, niskan jumina tai siinä, ettei mikään tunnu etenevän.
Hyvää työympäristöä voi arvioida muutamalla kysymyksellä:
- Ääni: Onko keskittymistä vaativalle työlle rauhallinen paikka, vai keskeyttääkö avotilan puhe jatkuvasti?
- Valo: Riittääkö luonnonvalo ja onko työvalaistus häikäisemätön?
- Ilma: Tuntuuko ilma raikkaalta myös iltapäivällä? Lisää vinkkejä löydät artikkelista parempaan sisäilmaan.
- Kalusteet: Voiko tuolin ja pöydän säätää itselle sopiviksi, ja onko tilassa paikkoja myös palavereille ja tauoille?
Kalusteet ovat työympäristön osa, johon voi vaikuttaa suhteellisen helposti. Säädettävä työtuoli ja sähköpöytä tukevat kehoa, mutta yhtä tärkeää on, että tila on jaettu käyttötarkoituksen mukaan. Kun toimistoa kalustetaan uudelleen, kannattaa valita toimistokalusteita eri työtehtäviin eikä vain lisätä uusia työpisteitä riviin: keskittymiseen tarvitaan rauhaa, palavereihin neuvottelutilaa ja tauoille paikka, jossa oikeasti irtautuu näytöstä.
Hybridityö muutti toimiston roolin
Hybridityö on vakiintunut monelle tavalliseksi arjeksi. Kotona on helpompi keskittyä yksin tehtäviin töihin, ja toimistolle tullaan usein tapaamaan kollegoita, ideoimaan ja ratkomaan asioita yhdessä. Siksi toimiston pitää nykyään palvella yhteistyötä eikä vain olla paikka, jossa jokainen istuu omalla koneellaan.
Työhyvinvoinnin kannalta hybridityössä on kaksi sudenkuoppaa. Kotona tauot jäävät helposti pitämättä ja työpäivä venyy, koska työpiste on aina lähellä. Toimistopäivät taas voivat täyttyä palavereista niin, ettei keskittymiselle jää aikaa. Molempiin auttaa sama asia: päätä etukäteen, mitä teet missäkin, ja suunnittele päivät sen mukaan.
- Varaa toimistopäiviin aikaa kohtaamisille ja yhteiselle ideoinnille.
- Tee keskittymistä vaativat työt mieluiten etäpäivinä tai toimiston hiljaisessa tilassa.
- Pidä kotona kiinni samasta päivän rytmistä kuin toimistolla: aloitus, lounas, tauot ja selkeä lopetus.
- Huolehdi, että myös kotityöpisteen tuoli ja pöytä ovat säädettävissä.
Kuka vastaa työhyvinvoinnista?
Työnantajalla on lakisääteinen vastuu. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä, ja siihen kuuluu myös työn kuormitustekijöiden arviointi. Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan on järjestettävä ennaltaehkäisevä työterveyshuolto. Käytännössä työhyvinvointia johdetaan esihenkilötyöllä, työn järjestelyillä ja työympäristön suunnittelulla.
Silti työhyvinvointi on yhteinen asia. Työntekijä voi vaikuttaa omaan jaksamiseensa tavoillaan ja kertomalla ajoissa, jos kuormitus käy liian suureksi. Työyhteisö taas voi sopia pelisäännöistä, jotka helpottavat kaikkien arkea.
10 käytännön vinkkiä työhyvinvoinnin parantamiseen
- Nouse tuolista noin puolen tunnin välein ja kävele hetki.
- Säädä työtuoli ja pöytä itsellesi sopiviksi, myös kotona.
- Tee vaativin työ silloin, kun vireystilasi on parhaimmillaan.
- Kokoa palaverit samoille päiville, jotta keskittymiselle jää yhtenäistä aikaa.
- Pidä lounastauko oikeasti taukona, poissa näytön äärestä.
- Tuuleta työtila ja käy ulkona päivänvalossa, jos voit.
- Sovi tiimin kanssa, milloin viesteihin vastataan ja milloin ei.
- Kerro esihenkilölle ajoissa, jos työmäärä ei mahdu työaikaan.
- Suojaa unesi: huono uni näkyy suoraan työpäivän jaksamisessa.
- Lopeta työpäivä selkeästi, esimerkiksi kirjoittamalla huomisen tärkeimmät tehtävät muistiin.
Usein kysyttyä työhyvinvoinnista
Mitä työhyvinvointi tarkoittaa?
Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, miten ihminen voi työssään. Siihen kuuluvat terveys, turvallisuus, toimiva työyhteisö ja kokemus siitä, että työ on mielekästä ja sen ehtii tehdä.
Mistä työhyvinvointi koostuu?
Työhyvinvointi koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista sekä työn sisällöstä ja osaamisesta. Osa-alueet vaikuttavat toisiinsa, joten yhden parantaminen auttaa usein muitakin.
Mitä laki sanoo työhyvinvoinnista?
Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työterveyshuoltolaki puolestaan velvoittaa järjestämään ennaltaehkäisevän työterveyshuollon. Työntekijän velvollisuus on noudattaa ohjeita ja ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista.
Miten työympäristö vaikuttaa työhyvinvointiin?
Melu, valaistus, sisäilma ja kalusteet vaikuttavat siihen, miten keho jaksaa ja miten hyvin pystyt keskittymään. Hyvin suunniteltu tila tarjoaa paikat sekä keskittymiselle että yhteistyölle ja tauoille.
Miten työhyvinvointia voi parantaa nopeasti?
Nopeimmat keinot ovat usein pieniä: tiheämmät jaloittelutauot, oikein säädetty työpiste, rauhallinen aika keskittymiselle ja selkeä työpäivän lopetus. Ne eivät vaadi budjettia, vain päätöksen kokeilla.
Aloita yhdestä asiasta
Työhyvinvointi ei parane kerralla, eikä kaikkea tarvitse muuttaa yhtä aikaa. Valitse listalta yksi asia, joka tuntuu helpoimmalta, ja kokeile sitä viikon ajan. Kun huomaat eron iltapäivän vireydessä, seuraavan muutoksen tekeminen on jo helpompaa.